Extreme-urheilu

Extreme-urheilulla tarkoitetaan yleensä sellaisia lajeja kuin benji-hyppy, laskuvarjohyppy, riippuliito ja kiipeily. Yjoskus myös esimerkiksi lumilautailu ja skeittaus luetaan extremelajeiksi, mutta näden lajien harrastajien mukaan kyseessä eivät ole extremelajit. Termi on kuitenkin vain suuntaa antava, ei olekaan tarkkaan määritelty sitä, mitkä lajit kuuluvat extreme-urheilun kategoriaan.

Extreme-urheilijat

Vaikka esimerkiksi skeittausta ei pidetä extreme-urheiluna, tietynlaiset skeittitemput kuitenkin menevät extremen puolelle. Tästä esimerkkinä on ainakin se, kun Danny Way hyppäsi jättimäisen hyppyrin avulla Kiinan muurin yli. Danny Wayn lisäksi kuuluisia extreme-urheilijoita ovat mm. BMX pyöräilijä Matt Hoffman, lumilautailija Tanner Hall, motocross-taituri Travis Pastrana sekä suomalainen base-hyppääjä Iiro Seppänen. Extreme-lajien kilpailuihin voit tutustua X-Gamesin virallisilla sivuilla.

Erilaisia lajeja

Extremelajit voivat poiketa toisistaan monin tavoin, mutta lajeille yhteistä ovat niiden tarjoamat äärimmäiset elämykset. Tästä syystä monesti puhutaankin myös elämysurheilusta. Esimerkiksi benji-hypyn aiheuttama adrenaliinipiikki on niin vahva, että tunteeseen voi jäädä helposti koukkuun. Äärimmäisten elämysten jälkeen normaalit arkipäiväiset harrastukset saattavat tuntua laimeilta ja liian turvallisilta. Extreme-urheilu eroaakin normaalista arkisesta urheilusta dramaattisesti. Extreme-lajien harrastat käyvätkin salilla ja juoksuradalla lähinnä vahvistaakseen kroppaansa, jotta se kestäisi extreme-lajin rasituksen.

Extreme-urheilu mielletään vaaralliseksi, mitä se usein onkin. Vaarallisuus riippuu kuitenkin paljon myös harrastettavasta lajista. Esimerkiksi benji-hyppy harvoin on vaarallista aiheuttaakin usein pahimmillaan vain niskan revähdyksen. Sen sijaan taitoa ja jatkuvaa harjoittelua vaativat lajit, kuten esimerkiksi riippuliito, ovat hyvinkin onnettomuusherkkiä, eikä olekaan vaikea kuvitella kuinka koville esimerkiksi jalat joutuvat epätasaiseen maastoon laskeutuessa. Ei tarvita kun hiukkasen huonoa tuuria ja laskeutuessa voi helposti käydä huonosti.

Base-hyppääminen

Yksi hurjimmista ja onnettomuusherkimmistä extreme-lajeista on base-hyppääminen. Monissa maissa kielletty base-hyppääminen tarkoittaa laskuvarjohyppäämistä kiinteiltä alustoilta, kuten silloilta tai rakennuksien katoilta. Base-hyppääminen on esimerkiksi laskuvarjohyppäämistä huomattavasti vaarallisempaa ja hyppypaikkojen olosuhteet ovat arvaamattomia. Usein hypyt myös tapahtuvat ilman kiinteistöjen omistajien lupaa, joten hypätä täytyy kiireellä. Base-hypyt tehdään laskuvarjohyppyihin verrattuna suhteellisen matalista korkeuksista, joten hyppynopeudet ovat myös pienempiä ja asennon pitäminen hitaammassa vauhdissa on hankalampaa. Base-hypyissä käytetyissä varjoissa ei myöskään ole mukana varavarjoja hyppykorkeuden ollessa liian matala että varavarjoa pystyttäisiin hyödyntämään.